Varakkaat suomalaiset vaikuttavat sijoittavan voimakkaasti erityisesti valtion tukemiin toimialoihin. Vahvistaakseni mielikuvaani kävin läpi varainhoitoyhtiö Taalerin yli 200 000:n euron sijoitusvarallisuuden omaaville suunnattujen rahastojen rakenteita. Lähes kaikki sijoituskohteet ovat valtion yritystuilla sekä muilla tuilla avustettuja toimialoja, joita tämäkin hallitus voimakkaasti edistää yritystuilla eikä ole valmis leikkaamaan senttiäkään tutkitusta hyödyttömyydestä tai jopa haitallisuudesta huolimatta.
Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä kohdistettiin paljon toimia erityisesti vähävaraisten suomalaisten aseman parantamiseen sekä työllisyyden kohentamiseen edelleen. Se on oikeus ja kohtuus.
Milloin Suomi saavuttaa ja ylittää 2008 BKT-tason?
Ymmärrettävistä syistä, joita on monta, enkä ala ajan säästämiseksi niitä kaikkia luettelemaan, tähän vastaaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta.
Suoritamme kuitenkin seuraavan laskutoimituksen. Jää lukijoiden armeliaisuuden varaan, miten kirjoittajan käy. Hirtetäänkö illalla, vai tyydytäänkö tervaamaan..
Mutta näillä tunnistetuilla rajaehdoilla laadimme asettamuksen:
Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.
Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi Christian Pundars. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana" ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä.
Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: ”Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan”. ”Käänne on nyt tapahtunut”. "Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut"
No, tänä on tietenkin jokapäiväistä politiikan retoriikkaa, mutta koska oletettavasti sama viesti toistuu vielä lukemattomat kerrat seuraavan 12 kuukauden aikana, on ehkä kohtuulista kommentoida hieman väitteitä.
"Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen - Nyt alkaa tapahtua" otsikoi Uusi Suomi tänään kertoen hallituksen huolesta osaavan työvoiman pulasta ja Sanni Grahn-Laasosen neuvotteluista työmarkkinajärjestöjen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeista. Koko hallituskauden ajanhan on tapahtunut - nimittäin muutoksia heikompaan suuntaan.
Päättäjät kaikkialla maailmassa toivovat hartaasti, että maailmantalous pysyisi ennustetulla lähes neljän prosentin kasvu-uralla mahdollisimman pitkään ennen seuraavaa taantumaa.
Yksittäiset kansantaloudet yrittävät päästä mukaan globaaliin noususuhdanteeseen. Vastenmielisyydestään huolimatta Yhdysvaltain presidentillä on amerikkalaisten keskuudessa yhä runsaan neljänkymmenen prosentin kannatusosuus ennen kaikkea siksi, että hänen toimikaudellaan maan talous on kasvanut ja myös työpaikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi.
Kiinaa voi pitää siinä määrin onnistuneena yhteiskuntana, että siellä on verrattain korkea talouskasvu ja myöskin alhainen työttömyys. Mutta mihin tämä oikeastaan perustuu?
Katson näin, että ehkä merkittävin tekijä tälle on yksipuoluejärjestelmä. Kiinassa ei ole demokratian tilkkutäkkiä. Tämä on mahdollistanut sen, että tiettyä politiikkaa on pystytty ajamaan pitkäjänteisesti. Kiinassa hallitus ei ole vaihtunut joka 4. vuosi.
Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus). Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.
Lyhytnäköistä tulosten maksimointia tulevaisuuden kustannuksella
Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,2 miljardia euroa) ylijäämäiseksi Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa.