AriPesonen1

Kaikki blogit puheenaiheesta Turvallisuuspolitiikka

Voiko EU olla turvallisuuspoliittinen yhteisö?

Ulkopoliittinen instituutti järjestää ahkerasti seminaareja, useimmiten antoisia, joskus vähemmän. Äskettäin osallistuin ensin mainittuun kategoriaan kuuluvaan. Aihe oli UPIn tutkimus ”EU turvallisuuspoliittisena yhteisönä; kansalaismielipide, asenne- ja arvoympäristö”. Seuraavat ajatukset eivät ole kokousraportti siitä, mitä seminaarissa sanottiin, vaikka siihen nojaankin, vaan ajatuksia, joita nuo sanomiset minussa herättivät.

Onko Trumpilla turvallisuuspoliittista doktriinia – tai onko Yhdysvalloilla?

Olin äskettäin Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa oli teemana Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikka presidentti Trumpin kaudella. Onko muodostumassa peräti uusi doktriini, kysyttiin seminaarin otsakkeessa. Kysymykseen ei tullut selvää vastausta, mutta puheiden ja keskustelun sävystä voi päätellä, että ei mitään sellaista ole syntymässä, mikä ansaitsisi doktriinin nimen.

Itsenäisyyden paras tae: kotipesä kunnossa

Suomi on maailman parhaita maita. Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain valtio, maailman vapain maa, maailman turvallisin maa ja maailman kolmanneksi vaurain maa. Häkellyttävän listauksen Suomen menestyksestä eri vertailuissa voit katsoa täältä.

Euroopan epävakaus, kansallismielisyys ja Nato

Eurooppaa kuohuttavat tätä nykyä kaksi isoa asiaa: globaali maahanmuutto ja Venäjän aikaansaama Krimin miehitys sekä siihen liittyvä separatistijoukkojen tukeminen Itä-Ukrainassa. Niinpä myöskään Euroopassa heränneessä kansallismielisyydessä ei ole mitään ihmeellistä. Elämme epävarmoja aikoja, ja siksi kansallisen edun valvominen on erityisen tärkeää.

Suomen linna ja puolustuslinjat 2020-luvulla

Presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikan sanotaan – ja niin hän on itsekin julkisissa lausunnoissaan sen kuvannut – perustuvan neljään ”pilariin” (ehkei hän ole luonnehtinut niitä täsmälleen kuten minä seuraavassa mutta kutakuinkin kuitenkin). Ne ovat itsenäinen kansallinen puolustus, läntiset kumppanuudet kuten Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat, hyvien suhteiden ylläpitäminen Venäjään sekä YK ja muut kansainväliset järjestöt.

Venäjä kertoo, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon

Venäjän suunnalta kerrottiin tällä viikolla jälleen monta hyvää syytä sille, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla Venäjän ulkoministeriön tiedottajan lausunnosta liittyen Naton Trident Juncture 2018-harjoitukseen. Lausunnossa Venäjä on jälleen kerran pahastunut siitä, että itsenäiset valtiot tekevät itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa ja harjoittelevat yhteistyössä muiden kanssa.

Eduskuntavaalit ovat Natovaalit

 

Kansalaiset ovat mielipidetiedusteluissa ilmaisseet selkeän kantansa Natoon.  Valtaosa ei kannata liittymistä juuri nyt, sitä ei tiedetä, onko mielipide ehdoton ei.  Mielipidetiedustelu ei voi korvata kansanäänestystä.  Useat julkisuuden henkilöt, presidenttiä myöten, haluaisivat neuvoa antavan kansanäänestyksen. 

Suomi, Venäjä – luottamus ja ehkä turvallisuus

Suomi, Venäjä – luottamus ja ehkä turvallisuus

*

Kun puhumme Suomen ja Venäjän historiallisista suhteista, kannattaa keskittyä olennaiseen.

Mikä sitten on olennaista?

Kaksi erottuu selvästi; Itämeri meritienä ja sotilasstrategisena altaana, sekä Pietarin merkitys ja sen turvaaminen, - Venäjän kannalta, tietysti. 

Venäjän asevarusteluohjelma ontuu, mutta etenee vääjäämättä

 

Venäjä on palannut maailmanpolitiikan näyttämällö voimallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla jatkuvasta asevarustelun edistymisen esittelystä on tullut kiinteä osa maan propagandaa ja itsetunnon pönkitystä, Pintaa syvemmälle vilkaisemalla ja hiljaisia signaaleja kuuntelemalla, huomaa että suuret puheet ja konkreettiset saavutukset eivät kohtaa.

Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa

Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä